Tarttumattomat sairaudet -verkoston hallitusohjelmatavoitteet

Väestön fyysinen terveys on parantunut merkittävästi 40 viime vuoden aikana. Tämä on ollut seurausta terveyttä ja hyvinvointia edistävästä yhteiskuntapolitiikasta, elinolojen kohentumisesta sekä terveydenhuollon kehityksestä. Mielenterveys ei kuitenkaan ole parantunut. Myöskään vähiten koulutettujen ja ansaitsevien fyysinen terveys ei ole kohentunut. Määrätietoiset ja kauaskantoiset poliittiset ratkaisut ovat välttämättömiä, jotta suomalaisten terveys edelleen paranisi ja sosioekonomiset ja alueelliset terveyserot tasaantuisivat.

Yhteiskuntapolitiikka

  • Yhteiskuntapoliittisten päätösten hyvinvointi-, terveys- ja tasa-arvovaikutukset on arvioitava etukäteen ja otettava huomioon lainsäädäntöä, verotusta, julkisen rahoituksen kohdentamista
    ja hallituksen keskeisiä ohjelmia valmisteltaessa sekä toimeenpantaessa. Julkisen päätöksenteon vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen ja väestöryhmien väliseen tasa-arvoon on arvioitava systemaattisesti myös jälkikäteen.

Yhteiskunta ei menesty ilman hyvinvoivaa väestöä. Hyvinvointi ja terveys vaikuttavat oppimiskykyyn, työ- ja toimintakykyyn sekä mahdollisuuksiin osallistua aktiivisesti yhteiskunnan ja lähiyhteisöjen toimintaan. Jos terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy laiminlyödään, sairauksista aiheutuvat sairaanhoitokulut ja yhteiskunnalle aiheutuvat taloudelliset menetykset kasvavat kestämättömästi.

Terveyden edistäminen vaatii yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa ja eri sektoreiden osallistumista. Julkisen vallan tulee varmistaa, että terveellisten elintapojen noudattaminen on helppoa. Poliittisessa päätöksenteossa arvioidaan yleensä taloudelliset ja usein myös ympäristölliset vaikutukset, mutta päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia arvioidaan harvoin.

Terveyspalvelupolitiikka

  • SOTE-uudistuksen toteutuksessa tulee turvata tarpeeseen perustuva kustannusvaikuttavien palveluiden saatavuus ja rahoituksen oikeudenmukaisuus. Kattavat ehkäisevät palvelut sekä sairauksien varhainen toteaminen on turvattava. Kuntien vastuulle jäävää terveyden edistämistyötä on suunniteltava ja toteutettava poikkihallinnollisesti.

Suomen terveyspalvelujärjestelmä on OECD:n tutkimusten mukaan länsimaiden eriarvoisimpia: hoitopalvelujen käyttö ja niiden kustannukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti väestöryhmien välillä. SOTE-uudistus tarjoaa mahdollisuuden kehittää hoidon saatavuutta vastaamaan nykyistä paremmin tarpeita. Terveydenhuollon rahoitus on myös uudistettava niin, että kustannukset jakautuvat nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Tutkimus

  • Kansanterveyden tietopohjan ja tutkimuksen voimavarat tulee turvata. Terveyserojen vähentämisen tavoite sekä ikääntyvän väestön tarpeet ovat tutkimuksen tärkeitä painopisteitä.
    Terveydenhuollon uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa keskeinen kriteeri on niiden tutkimuksella osoitettu terveyshyöty.

Suomalainen kansanterveystyö nojaa kattavaan, luotettavaan tietovarantoon ja korkeatasoiseen tutkimukseen. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla väestön terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää ja ehkäistä elintapoihin ja ympäristöön liittyviä sairauksia.

Poikkihallinnollinen kansansairauksien ehkäisyohjelma

  • Perustetaan poikkihallinnollinen kansansairauksien ehkäisyohjelma, jolla parannetaan elinympäristöjen terveellisyyttä ja edistetään terveellisiä elintapoja vaikuttamalla kansalaisten terveyslukutaitoon, terveyteen vaikuttavien tuotteiden ja palveluiden hintaan, saatavuuteen sekä turvallisuuteen.
  • Tupakkalainsäädäntö uudistetaan vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja pyrkimystä tupakattomaan Suomeen vuoteen 2040 mennessä.
  • Tehdään sosiaali- ja terveyspolitiikan tarpeista lähtevä alkoholipolitiikan kokonaisuudistus.​

Väestömme ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee huonontaen huoltosuhdetta. Mikäli työikäisen väestön työ- ja toimintakykyä saadaan kohennettua, lieventyvät väestörakenteen vaikutukset käytettävissä olevan työvoiman määrään merkittävästi.

Pitkäaikaiset tarttumattomat sairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit (mukaan lukien aivoverenkierron häiriöt), hengityselinsairaudet, diabetes sekä mielenterveyden häiriöt (erityisesti masennus) muodostavat valtaosan tautitaakastamme, niin sairauspäivistä, ennenaikaisista eläkkeistä kuin hoitokustannuksistakin. Näitä kaikkia sairauksia voidaan merkittävästi ehkäistä elintapoja muuttamalla: vähentämällä tupakkatuotteiden ja alkoholin käyttöä, syömällä terveellisesti ja liikkumalla riittävästi. Mielenterveyttä vahvistetaan lisäksi turvallisilla kasvu- ja elinolosuhteilla sekä osallisuudella.

On syytä jatkaa ponnisteluita, jotta tupakkatuotteiden käyttö loppuisi vuoteen 2040 mennessä. Erityisen kiireellistä on puuttua hälyttävästi yleistyvään nuuskankäyttöön sekä estää sähkösavukkeiden ja muiden tupakankaltaisten tuotteiden yleistyminen. Passiiviselle tupakoinnille altistumista on vähennettävä edelleen.

Alkoholin kulutusta on vähennettävä. Tehokkaimmin se onnistuu rajoittamalla alkoholin saatavuutta ja korottamalla hintaa, mutta alkoholipolitiikkaa on uudistettava myös kokonaisuudessaan. Terveellistä ravitsemusta edistetään vaikuttamalla elintarvikkeiden saatavuuteen, verotukseen, koostumukseen ja muihin laatuvaatimuksiin sekä markkinointiin. Myös joukkoruokailun ja muun tuetun ruokailun laatua pitää parantaa (mm. Sydänmerkki-aterioiden avulla). Arjen ja vapaa-ajan liikkumista edistetään yhdyskuntasuunnittelulla sekä luomalla työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin mahdollisuuksia liikkua. Voimavaroja ja hyvää vuorovaikutusta edistävät ympäristöt, joissa ehkäistään väkivalta, kiusaaminen ja kaltoin kohtelu, tukevat psyykkistä kestävyyttä.

Tarttumattomat sairaudet -verkostossa mukana olevat järjestöt tarjoavat asiantuntemustaan kansansairauksien ehkäisyohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Järjestöt tekevät jo nyt yhteistyötä julkisen sektorin kanssa väestön terveyden kohentamiseksi ja pitkäaikaissairauksien ehkäisemiseksi.