Kansanterveysjärjestöt: Suomi hoitaa oireita, vaikka pitäisi investoida toimintakykyisiin elinvuosiin

Suuret suomalaiset terveysjärjestöt vaativat määrätietoisia toimia kansanterveyden parantamiseksi. Katse pitää kääntää lyhytnäköisistä säästöistä toimiin, jotka edistävät terveyttä ja toimintakykyä ennakoivasti.

Kehysriihtä edeltävä poliittinen keskustelu on ollut jännittynyttä ja päähuomio on ollut jälleen miljardien sopeutustarpeissa. Samaan aikaan ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on romahtanut. EU-maiden vertailussa suomalaiset kokevat saavansa terveydenhuollon palveluja toisiksi huonoiten.

Sote-järjestelmän ohjauksessa on korostunut kapea näkemys lyhyen aikavälin talouspoliittisista tavoitteista. Tämä on haitannut hyvinvointialueiden kehittämistyötä ja palvelujen järjestämistä.

Toimintakykyisten elinvuosien lisääminen suomalaisille tulisi olla seuraavien vuosien tärkeimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita, koska terveys on kaiken perusta.

Suomi käyttää kuitenkin vuosittain terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen vain 2 euroa per asukas, kun sosiaali- ja terveydenhuollon nettokäyttökustannukset kokonaisuudessaan ovat 4 395 euroa. Sote-palvelujen kustannukset kokonaisuudessaan ovat jo lähes kolmasosa valtion budjetista (24,6 miljardia euroa v. 2024).

- Kansanterveyden päättäväinen ja johdonmukainen edistäminen on käyttämätön talousohjauksen keino. Se vähentäisi terveyseroja, hillitsisi sotekustannusten kasvua ja parantaisi toiminta- ja työkykyä, painottavat Suomen suurimpien kansanterveysjärjestöjen toiminnanjohtajat.

Suomi tarvitsee nyt toivoa luovan näkymän tulevaisuuteen, ja se voisi alkaa luottamuksen palauttamisesta sote-palveluihin. Tämä edellyttää strategista suunnitelmaa, määrätietoista pidemmän ajan toimeenpanoa sekä nykyistä merkittävämpää panostamista ehkäisevään toimintaan.

Kansanterveysjärjestöjen vaali- ja hallitusohjelmatavoitteilla voidaan kääntää suuntaa kohti vaikuttavampaa ja yhdenvertaisempaa politiikkaa myös vaikeina aikoina. Kolmeen pääkoriin jäsennellyt toimintaehdotukset veisivät Suomea monella toimialalla samanaikaisesti kohti toimintakykyisempää ja terveempää Suomea.

Esimerkiksi tukea lihavuuden pitkäjänteiseen hoitoon on vaikea saada ja käytännössä usein tyydytään hoitamaan erilaisia ylipainoon kytköksissä olevia oireita ja sairauksia, vaikka suomalaiset ovat Euroopan kolmanneksi lihavin kansa.

-Tässä ajassa tarvitaan vaikuttavia ratkaisuja. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta tulee turvata, mutta sekä hyvinvointialueilta että järjestöiltä tehtävät yhtäaikaiset säästöt uhkaavat entisestään lisätä tarvetta raskaammille palveluille. Tämä on hyvinvointialueillakin huolestuneena pantu merkille, sanoo pääsihteeri, professori Tuula Vasankari Filhasta.

Juha Viertola

toiminnanjohtaja, Diabetesliitto ry

Tuula Vasankari

pääsihteeri, Filha ry

Markku Hyttinen

toiminnanjohtaja, Hengitysliitto ry

Marjaana Lahti-Koski

pääsihteeri, Suomen Sydänliitto ry

Juha Pekka Turunen

pääsihteeri, Syöpäjärjestöt

Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkoston eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet 2027