Eduskuntavaalit 2023

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston eduskuntavaalitavoitteet 2023

 

  1. Suomelle tulee valmistella toimialat ylittävä tarttumattomien sairauksien ohjelma.
  2. Ihmisten terveyden perustaksi tarvitaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa
  3. Suomeen on saatava laaja-alainen terveysvero
  4. Hoidon yhdenvertaisuutta on määrätietoisesti edistettävä alentamalla kustannuksia ja rakentamalla yhtenäisiä ja yhteneviä hoitopolkuja.

 

1. Suomelle tulee valmistella toimialat ylittävä tarttumattomien sairauksien ohjelma.

Tarttumattomat sairaudet (NCD) muodostavat merkittävän kansanterveydellisen ja –taloudellisen sekä inhimillisen taakan. Sairastuvuudessa on merkittäviä sosioekonomiseen taustaan liittyviä eroja.

On merkittävä puute, että mielenterveysstrategian rinnalla ei ole suunnitelmallista ohjelmaa muiden tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Koska tarttumattomien sairauksien riski- ja suojaavat tekijät ovat hyvin yhteneväisiä, yhteinen ohjelma on tarkoituksenmukainen.

  • Kansallinen ohjelma kokoaa voimavaroja, koordinoi toimintaa ja tuottaa synergiaetuja.
  • Valmisteltavan ohjelman tulee sisältää terveyden edistäminen sekä tarttumattomien sairauksien ehkäisy ja hoito.
  • Sairausryhmäkohtaisilla, käytännönläheisillä ohjelmilla voidaan tukea ja seurata tavoitteiden toimeenpanoa.

 

2. Ihmisten terveyden perustaksi tarvitaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmastonmuutos on aikamme suurin terveysriski. Planeetan hyvinvointia ja ihmisten hyvinvointia ei voi enää erottaa.

Poliittisilla päätöksillä tulee lisätä yhtä aikaa sekä ihmisten hyvinvointia että luonnon ja ilmaston kestävyyttä.

  • llmansaasteiden ja ilmassa olevien pienhiukkasten ja muiden ympäristöaltisteiden määrää on vähennettävä esimerkiksi liikennettä sähköistämällä ja kestävillä energiaratkaisuilla.
  • Kasvisten kulutusta on lisättävä, lihan kulutusta vähennettävä (julkisissa ruokapalveluissa ja väestön kulutustottumuksissa).
  • Jalkaisin ja polkupyörällä liikkumisen sekä joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta tulee lisätä.
  • Saavutettava lähiluonto ja monimuotoiset luontoalueet tulee turvata ja lisätä niiden määrää.
  • Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on vähennettävä muun muassa lisäämällä savuttomia elinympäristöjä, vähentämällä tupakka- ja nikotiinituotteiden houkuttelevuutta sekä tukemalla käytön lopettamista.
  • Antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi turhista antibioottikuureista on luovuttava sekä terveydenhuollossa että eläintuotannossa.

3. Suomeen on saatava laaja-alainen terveysvero.

Aikuisista suomalaisista suurin osa on ylipainoisia tai lihavia, pienimpienkin lasten lihavuus lisääntyy. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa. Myös rasvan laatu on suomalaisen ruokavalion haaste.

Laajapohjainen, eri ruokaryhmät huomioiva terveysvero on valmisteltava ravitsemus- ja kansanterveystieteellistä asiantuntemusta hyödyntäen ja otettava vero käyttöön hallituskauden aikana.

  • Terveyttä edistävä veromalli tekisi terveyden kannalta paremmista valinnoista edullisempia ja runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista vähemmän houkuttelevia.
  • Veromalli ohjaisi elintarviketeollisuutta tuottamaan terveellisempiä elintarvikkeita.
  • Pelkkä sokerivero on kansanterveyden näkökulmasta liian kapea-alainen. Sokerin lisäksi verotuksessa on otettava huomioon myös suola ja rasvan laatu.
  • Sydänmerkki-kriteeristö tarjoaa hyvän pohjan veromallin rakentamiselle
  • Terveysverolle löytyy kansalaisten vahva kannatus: yli puolet suomalaisista kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.



    4.Hoidon yhdenvertaisuutta on määrätietoisesti edistettävä alentamalla kustannuksia ja rakentamalla yhtenäisiä ja yhteneviä hoitopolkuja.

    Suomessa kotitalouksien maksurasitus terveydenhuollon asiakasmaksuina ja omavastuina on pohjoismaisittain suuri.

    Hoitoa on kehitettävä niin, että hoidon saatavuus ja saavutettavuus paranevat ja väestön hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat.
     
  • Asiakasmaksulainsäädäntöön tulee tehdä kokonaisuudistus. Sote-palvelujen maksuttomuutta on lisättävä yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea, esimerkiksi tekemällä terveyskeskuslääkärikäynneistä maksuttomia.
  • Terveydenhuollon maksujen vuosittaisia omavastuuosuuksia eli ns. maksukattoja on ensi tilassa alennettava. Maksukattojen yhdistämisen ja omavastuuosuuksien jaksottamisen vaihtoehdot ja vaikutukset on selvitettävä, ml. lääkekulujen osamaksujärjestelmä.
  • Vaikuttavuuden seurantaa ja tuloksellisuutta on parannettava hyödyntämällä esimerkiksi terveydenhuollon laaturekistereistä saatavaa tietoa.