Vaalit

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston
europarlamenttivaalitavoitteet 2024

1. Ihmisten terveyden perustaksi tarvitaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa

•Poliittisilla päätöksillä tulee lisätä yhtä aikaa sekä ihmisten hyvinvointia että luonnon ja ilmaston kestävyyttä.

•Ilmastopolitiikan tavoitteista on pidettävä kiinni. Päästövähennystavoitetta on kiristettävä, jotta ilmastolakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2050 toteutuu.

•Luontokato on pysäytettävä ja käännettävä luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

•Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen ja varautuminen on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä suojellen.

•Ilmanlaatudirektiivissä on säädettävä ilmanlaadun raja-arvot täysin WHO:n suositusten mukaan. Raja-arvoja on muokattava ajassa automaattisesti viimeisimpään tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen.

•Poliittisessa päätöksenteossa tulee arvioida ja ottaa huomioon päätösten ilmasto- ja luontovaikutukset sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tulee lisätä ymmärrystä ja tutkimusta terveyden, ympäristön ja talouden yhteydestä.

2. Ehkäistään sairauksia tupakka- ja nikotiinipolitiikalla

•Tulee luoda nikotiiniton sukupolvi vuoteen 2040 mennessä. On selvitettävä, onko oikeudellisesti mahdollista kieltää koko EU:n alueella tupakka- ja nikotiinituotteiden myynti ja hallussapito pysyvästi 1.1.2012 jälkeen syntyneiltä.

•Kaikista tupakka- ja nikotiinituotteiden pakkauksista tulee tehdä tuotemerkittömiä. Varoitustekstit tulee painaa myös yksittäisiin tupakka- ja nikotiinituotteisiin.

•Tunnusomaiset maut tulee kieltää kaikilta tupakka- ja nikotiinituotteilta mukaan lukien lääkelain alaiset vieroitustuotteet. Ainoa sallittu maku olisi tupakka.

•Kaikki tupakka- ja nikotiinituotteita koskevat käsitteet tulee harmonisoida koko EU:ssa.

•Tupakka- ja nikotiinituotteiden etä- ja verkkomyynti tulee kieltää.

•Tupakkafiltterit tulee kieltää sekä ihmisten että luonnon suojelemiseksi.

•Uusia tupakka- ja nikotiinituotteita ei saa markkinoida vieroitukseen tarkoitettuna.

•Tupakkaverodirektiiviin tulee sisällyttää uudet tupakka- ja nikotiinituotteet, kuten sähkösavukenesteet ja nikotiinipussit.

•Tupakkaverodirektiivissä tulee säätää mahdollisimman korkeista veroista kaikille tupakka- ja nikotiinituotteille, jotta voidaan vähentää kulutusta ja jotta tuotteiden hintaero eri maissa ei kasva liian suureksi

3. Alkoholipolitiikka on terveyspolitiikkaa

•Kaikkien alkoholituotteiden etiketteihin on säädettävä pakolliset ainesosaluettelot ja ravintoarvoilmoitukset, kuten muillakin elintarvikkeilla on.

•Alkoholituotteiden etiketteihin on otettava käyttöön pakolliset terveysvaroitukset, joissa kerrotaan mm. alkoholin syöpävaarallisuudesta, kuten EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa on päätetty.

•Alkoholia koskevissa päätöksissä on arvioitava kattavasti niiden sosiaali- ja terveyspoliittiset vaikutukset. Alkoholipoliittisilla päätöksillä tulee pyrkiä suojelemaan lapsia ja nuoria alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

•EU:n tulee laatia alkoholistrategia jatkamaan vuoden 2006 tehdyn alkoholistrategian myötä aloitettua työtä.

4. Kohti ihmisille ja ympäristölle kestävämpää ravitsemusta

•Euroopan tasolla tulee päästä yhteiseen ymmärrykseen ja vahvistaa ravintosisältöprofiilit tai muulla tavoin yhteisesti määritellä kriteerit terveellisille ja epäterveellisille elintarvikkeille.

•Jos ravintosisältöprofiileista ei päästä yhteisymmärrykseen, EU-maissa tulee olla käytössä tai kehittää kansallinen pakkausmerkintäjärjestelmä, joka pohjautuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin.

•EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteeksi on otettava eläintuotannon vähentäminen.

5. Markkinointia rajoitettava lasten ja nuorten terveyden suojelemiseksi

•Tehokkaita toimia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi.

•Kattava alkoholin markkinointikielto verkossa.

•Tehokkaat ikärajavalvontajärjestelmät verkkoalustoille.

•Algoritmien hyödyntäminen alkoholituotemerkkien näkyvyyden estämiseksi.

•EU:lle kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma lasten lihavuuden vähentämiseksi.

6. Lääkkeiden saatavuus ja turvallisuus taattava

•On säädettävä oikeudellisesti sitovat toimenpiteet kriittisten lääkkeiden toimitusvarmuuden takaamiseksi.

•On luotava kannustimia tuoda lääke markkinoille kaikkiin jäsenvaltioihin samanaikaisesti.

•On edistettävä kliinistä tutkimusta lääkkeiden vaikuttavuudesta, erityisesti vertailevaa tutkimusta vaikutuksista eliniän odotteeseen ja elämänlaatuun.

•On edistettävä lääketiedon avoimuutta koskien niin lääketutkimusta kuin lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta.

•Potilaiden ja potilasjärjestöjen roolia on vahvistettava lääketutkimuksessa- ja kehityksessä: potilaiden ja potilasjärjestöjen rooli määriteltävä tarkemmin EU:n lääkepaketissa. Lääkkeenkäyttäjien osallisuus ehdoksi kliinisen tutkimuksen rahoitukselle.

•Lääkkeiden saatavuus on varmistettava sekä EU:ssa että sen jäsenmaissa. Komission on edistettävä kohtuuhintaisten lääkkeiden saamista markkinoille.

•Euroopan tulee vähentää riippuvuutta kolmansista maista lääkkeiden saatavuudessa. Lääkkeiden toimitusketjujen riskit olisi tunnistettava hankinnoissa, ja vältettävä tukeutumista vain yksittäisiin toimittajiin.

•Mikrobilääkeresistenssiä on torjuttava tietoa lisäämällä, käyttämällä rationaalisia pakkauskokoja ja säätämällä antibiooteille reseptivaatimus kaikissa jäsenmaissa.

•Ympäristöriskien arviointi on säädettävä osaksi lääkkeiden myyntiprosessia ja ympäristöriskiarvioita on päivitettävä säännöllisesti.

__________________________________________________________________

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkoston eduskuntavaalitavoitteet 2023

1. Suomelle tulee valmistella toimialat ylittävä tarttumattomien sairauksien ohjelma.
2. Ihmisten terveyden perustaksi tarvitaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa
3. Suomeen on saatava laaja-alainen terveysvero
4. Hoidon yhdenvertaisuutta on määrätietoisesti edistettävä alentamalla kustannuksia ja rakentamalla yhtenäisiä ja yhteneviä hoitopolkuja.

1. Suomelle tulee valmistella toimialat ylittävä tarttumattomien sairauksien ohjelma.

Tarttumattomat sairaudet (NCD) muodostavat merkittävän kansanterveydellisen ja –taloudellisen sekä inhimillisen taakan. Sairastuvuudessa on merkittäviä sosioekonomiseen taustaan liittyviä eroja.

On merkittävä puute, että mielenterveysstrategian rinnalla ei ole suunnitelmallista ohjelmaa muiden tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Koska tarttumattomien sairauksien riski- ja suojaavat tekijät ovat hyvin yhteneväisiä, yhteinen ohjelma on tarkoituksenmukainen.

• Kansallinen ohjelma kokoaa voimavaroja, koordinoi toimintaa ja tuottaa synergiaetuja.
• Valmisteltavan ohjelman tulee sisältää terveyden edistäminen sekä tarttumattomien sairauksien ehkäisy ja hoito.
• Sairausryhmäkohtaisilla, käytännönläheisillä ohjelmilla voidaan tukea ja seurata tavoitteiden toimeenpanoa.

2. Ihmisten terveyden perustaksi tarvitaan vastuullista ympäristöpolitiikkaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmastonmuutos on aikamme suurin terveysriski. Planeetan hyvinvointia ja ihmisten hyvinvointia ei voi enää erottaa.

Poliittisilla päätöksillä tulee lisätä yhtä aikaa sekä ihmisten hyvinvointia että luonnon ja ilmaston kestävyyttä.

• llmansaasteiden ja ilmassa olevien pienhiukkasten ja muiden ympäristöaltisteiden määrää on vähennettävä esimerkiksi liikennettä sähköistämällä ja kestävillä energiaratkaisuilla.
• Kasvisten kulutusta on lisättävä, lihan kulutusta vähennettävä (julkisissa ruokapalveluissa ja väestön kulutustottumuksissa).
• Jalkaisin ja polkupyörällä liikkumisen sekä joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta tulee lisätä.
• Saavutettava lähiluonto ja monimuotoiset luontoalueet tulee turvata ja lisätä niiden määrää.
• Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on vähennettävä muun muassa lisäämällä savuttomia elinympäristöjä, vähentämällä tupakka- ja nikotiinituotteiden houkuttelevuutta sekä tukemalla käytön lopettamista.
• Antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi turhista antibioottikuureista on luovuttava sekä terveydenhuollossa että eläintuotannossa.

3. Suomeen on saatava laaja-alainen terveysvero.

Aikuisista suomalaisista suurin osa on ylipainoisia tai lihavia, pienimpienkin lasten lihavuus lisääntyy. Yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa. Myös rasvan laatu on suomalaisen ruokavalion haaste.

Laajapohjainen, eri ruokaryhmät huomioiva terveysvero on valmisteltava ravitsemus- ja kansanterveystieteellistä asiantuntemusta hyödyntäen ja otettava vero käyttöön hallituskauden aikana.

• Terveyttä edistävä veromalli tekisi terveyden kannalta paremmista valinnoista edullisempia ja runsaasti lisättyä sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältävistä tuotteista vähemmän houkuttelevia.
• Veromalli ohjaisi elintarviketeollisuutta tuottamaan terveellisempiä elintarvikkeita.
• Pelkkä sokerivero on kansanterveyden näkökulmasta liian kapea-alainen. Sokerin lisäksi verotuksessa on otettava huomioon myös suola ja rasvan laatu.
• Sydänmerkki-kriteeristö tarjoaa hyvän pohjan veromallin rakentamiselle
• Terveysverolle löytyy kansalaisten vahva kannatus: yli puolet suomalaisista kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.
  
  
  
  4.Hoidon yhdenvertaisuutta on määrätietoisesti edistettävä alentamalla kustannuksia ja rakentamalla yhtenäisiä ja yhteneviä hoitopolkuja.
  
  Suomessa kotitalouksien maksurasitus terveydenhuollon asiakasmaksuina ja omavastuina on pohjoismaisittain suuri.
  
  Hoitoa on kehitettävä niin, että hoidon saatavuus ja saavutettavuus paranevat ja väestön hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat.
   
• Asiakasmaksulainsäädäntöön tulee tehdä kokonaisuudistus. Sote-palvelujen maksuttomuutta on lisättävä yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea, esimerkiksi tekemällä terveyskeskuslääkärikäynneistä maksuttomia.
• Terveydenhuollon maksujen vuosittaisia omavastuuosuuksia eli ns. maksukattoja on ensi tilassa alennettava. Maksukattojen yhdistämisen ja omavastuuosuuksien jaksottamisen vaihtoehdot ja vaikutukset on selvitettävä, ml. lääkekulujen osamaksujärjestelmä.
• Vaikuttavuuden seurantaa ja tuloksellisuutta on parannettava hyödyntämällä esimerkiksi terveydenhuollon laaturekistereistä saatavaa tietoa.

Tarttumattomat-järjestöverkoston (NCD) tavoitteet hyvinvointialueille
aluevaaleissa 2022

Lupaukset nopeasta hoitoon pääsystä ja yhdenvertaisesta hoidosta on lunastettava

Hoitoon tai tutkimuksiin pääseminen ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun on oltava yhtenäinen koko maassa hoidon tarpeen toteamisesta aina sen toteutumiseen kuntoutumiseen asti. Yksikään potilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai lääkekustannuksiin.

Mitä pitäisi tehdä?

• Hyvinvointialueella madalletaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aidat asiakkaan eduksi – osaavaa apua saadaan joka puolella Suomea sujuvasti hoitotakuun linjausten mukaisesti.
• Sairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen laaditaan yhtenäiset ja monitoimijaiset hoitopolut. Hyvinvointialue varmistaa, että kaikki sote-tuottajat noudattavat samoja periaatteita. Palveluja kehitetään laatu ja saavutettavuus edellä.
• Laaditaan pitkäaikaissairaille yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan omahoidon ohjaus ja seuranta yksilöllisen tarpeen mukaan. Huomioidaan erityisesti monisairailla potilailla hoidon ja tuen tarpeiden kokonaisuus. Järjestöjen tarjoama vertaistuki liitetään osaksi hoidon kokonaisuutta.
• Kuntoutuksen pitää olla osa hoitopolkua. Kuntoutumisen tuki aloitetaan jo diagnosointivaiheessa. Kuntoutumisessa otetaan huomioon potilaan psykososiaaliset tarpeet.
• Varmistetaan potilaiden yhdenvertaisuus integroimalla sosiaalityöntekijän palvelut potilaan hoitopolun kaikkiin vaiheisiin.

• Hyvinvointialue määrittelee terveydenhuollon palveluja maksuttomiksi ja päättää mahdollisuuksien mukaan enimmäistasoa matalammista asiakasmaksuista.
• Terveyttä ja hyvinvointia ei synny ilman osaavia työntekijöitä. Hyvinvointialueella kehitetään työoloja ja rekrytointia vastuullisesti ja varaudutaan riittävin resurssein.

Ennaltaehkäisy kannattaa: terveyden edistäminen osaksi kaikkia palveluja

Ennakoivalla ja ehkäisevällä toiminnalla saadaan aikaan valtavaa inhimillistä ja taloudellista hyötyä. Hyvinvointialue, joka ymmärtää ennaltaehkäisyn merkityksen ja panostaa vaikuttavien elintapaohjauksen keinojen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, korjaa potin hyvinvoivien ja toiminta- ja työkykyisten asukkaiden muodossa sekä säästyvinä terveysmenoina.

Mitä pitäisi tehdä?

• Kirjataan hyvinvointialueiden hyvinvointistrategiaan terveyden edistämisen tavoite osaksi kaikkea toimintaa.
• Arvioidaan ja seurataan kaikkien hyvinvointialueen päätösten hyvinvointivaikutuksia.
• Otetaan kunnat ja järjestöt mukaan keskeisinä hyvinvoinnin luojina ihmisten arjessa ja luodaan selkeä työnjako ja toimiva yhteistyö hyvinvointialueen ja sen kuntien sekä alueella toimivien järjestöjen välille.
• Varmistetaan, että kaikilla hyvinvointialueen asukkailla on mahdollisuus saada tukea elintapamuutoksiin maksutta ja matalalla kynnyksellä. Elintapaohjaus, kuten painonhallinnan tuki, liikunta- ja ravitsemusneuvonta, nikotiinituotteiden ja päihteiden käytön lopettamisen tuki sekä mielenterveyden tukeminen, nivotaan kiinteäksi osaksi kaikkia sote-palveluja.
• Hyödynnetään ja luodaan vaikuttavia tapoja tukea asukkaita terveellisiin elintapoihin, kuten ryhmä- ja verkko-ohjausta ja arjen tukea.
• Tuetaan terveyttä ylläpitävien valintojen mahdollisuutta osana arkea. Kehitetään elinympäristöjä strategisesti kuntien kanssa liikkumista lisääväksi. Varmistetaan, että kaikilla hyvinvointialueen asukkailla on maksuttomia lähiliikuntapaikkoja ja saavutettava yhteys lähiluontoon. Panostetaan terveelliseen ravitsemukseen ja noudatetaan Sydänmerkki-kriteerejä julkisissa ruokapalveluissa.

Järjestöjen asiantuntemus hyvinvoinnin ja terveyden tukena pitää hyödyntää. Se edellyttää yhteistyötä järjestöjen kanssa ja järjestötoiminnan turvaamista hyvinvointialueilla.

Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on toimittava yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kesken. Järjestöillä on korvaamatonta asiantuntemusta potilasryhmien palvelutarpeista ja potilaiden osallistamisesta palvelujen kehittämisessä sekä vaikuttavia esimerkkejä onnistuneesta terveyden edistämisestä. Hyvinvointialueiden strategioiden ja hyvinvointikertomusten valmistelussa on huomioitava järjestöjen tuottama tieto.

Mitä pitäisi tehdä?

• Nähdään järjestöt kumppanina ja niiden palvelut osana hoito- ja palvelupolkuja ja tuetaan järjestöjen ohjaus- ja auttamistoiminnan kehittymistä. Hyödynnetään järjestöjen vertaistoimintaa ja palveluja elintapamuutosten tukena.
• Järjestöt otetaan laajasti mukaan säännöllisiin tapaamisiin ja neuvotteluihin koskien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä hyvinvointialueella. Luodaan rakenteet, joissa toimijoiden vuorovaikutus on säännöllistä ja luontevaa.
• Järjestöjen toimintaedellytykset varmistetaan turvaamalla järjestöjen avustusten, kumppanuuksien ja toimintatilojen käyttöoikeuksien jatkuvuus sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
• Potilasjärjestöjen kokemustieto otetaan palvelujen kehittämisen ja hyte-työn seurannan ja arvioinnin keskiöön. Kokemustoimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja hyvinvointisuunnitelmien- ja kertomusten valmistelussa.
• Panostetaan osallisuuteen ja luodaan sille selkeät toimintamallit: huolehditaan yhdenvertaisista mahdollisuuksista osallistua esim. asiakasraateihin, kyselyihin, hoitopolkujen kehittämiseen.
• Sote-keskuksille asetetaan velvoite informoida asiakkaita järjestöjen tarjoamasta toiminnasta ja tuesta - vertaistuki nivotaan osaksi hoidon kokonaisuutta, monitoimijaisiin ja kokonaisvaltaisiin hoito- ja palvelupolkuihin.

_______________________________________________________________

Kuntavaalitavoitteemme 2021:
Hyvinvoivat ja terveet kuntalaiset - hyvinvointikunnan voimavara

Suuri osa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään lähellä – kunnissa. Yksi elämän tavoitteena on rakentaa kunnista vahvoja hyvinvointikuntia ja muistuttaa päättäjille, että jokainen päätös on terveyspäätös. Hyvinvointi, terveys ja hyvä elämä ovat tärkeitä kunnan vetovoimatekijöitä.

Kuntavaaleissa Yksi elämä -terveystalkoot tavoittelee seuraavaa

1. Jokainen päätös on terveyspäätös

2. Liikunta ja lähiluonto luovat terveyttä

3. Laadukasta elintapaohjausta tarvitseville

4. Terveyttä terveellisellä ravinnolla

5. Järjestöjen toiminta näkyviin kunnissa

1. Jokainen päätös on terveyspäätös

Kaikilla kunnan päätöksillä on vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin joko suoraan tai välillisesti riippumatta siitä, mitä kunnan sektoria päätös koskee. Terveydenhuoltolaki (11 §) velvoittaa kunnan arvioimaan ja ottamaan huomioon päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

On välttämätöntä, että päätösten vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin arvioidaan etukäteen. Sosiaali- ja terveyssektori ei voi yksin vastata kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista vaan siihen tarvitaan kunnan kaikkien sektorien ja kunnassa toimivien järjestöjen ja yritysten yhteistyötä ja panostusta.

• Kunnan tulee tehdä päätös käyttää päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointia. Samalla tulee päättää, milloin ja kuinka laajana ennakkoarviointi tehdään ja kenen vastuulla se on.
• Kunnan tulee laatia kirjallinen ohjeistus vaikutusten ennakkoarvioinnista ja varmistaa, että päätösten valmistelijat saavat ennakkoarviointiin riittävän tuen ja koulutuksen.
• Kunnan johdon ja päättäjien on sitouduttava siihen, että terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä.

2. Liikunta ja lähiluonto luovat terveyttä

Merkittävä osa kuntalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään 3,2 miljardin euron kustannukset. Pienillä muutoksilla voidaan saada suuria säästöjä: liikuntaneuvontaan käytettävä vuotuinen summa voidaan säästää jo neljän diabetestapauksen ehkäisyllä.

Liikkuminen on lääke, jolla voidaan pienentää terveysriskejä, ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia, ylläpitää työ- ja toimintakykyä ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Luonnossa liikkuminen ja oleilu luontoympäristöissä auttavat stressaavista tilanteista palautumista ja vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Rakennetun lähiympäristön ratkaisuilla kannustetaan ihmisiä arki- ja hyötyliikuntaan.

• Kunnan tulee tarjota laadukasta ja matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa sitä tarvitseville kuntalaisille. Terveydenhuollolla tulee olla toimiva yhteistyö liikuntatoimen sekä järjestöjen liikuntatoiminnan kanssa.
• Kunnalla on oltava omia liikuntapalveluja, joihin pääsee helposti liikkumaan. Liikuntapaikkojen on oltava esteettömiä ja huomioitava monentasoiset liikkujat.
• Kunnan on panostettava lähiliikuntapaikkoihin ja lähiluontoon. On huolehdittava, että jokaisella on luontoa lähellä. Kaavoitusratkaisujen tulee tukea arkiliikuntaa, kuten kävelyä ja pyöräilyä.
• Kunnan tulee koota tieto tarjolla olevista liikuntapalveluista ja niiden osana liikunnan vertaistuesta yhteen paikkaan kuntalaisten sekä ammattilaisten käyttöön.
• Kunnan on tärkeä tukea sote-järjestöjen tarjoamaa liikuntatoimintaa muun muassa avustuksilla ja maksuttomilla tai edullisilla tiloilla.

3. Laadukasta elintapaohjausta tarvitseville

Monet kuntalaiset tarvitsevat tukea terveellisissä elintavoissa ja elämänmuutoksissa. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa tulee tarjota elintapaohjausta matalalla kynnyksellä. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy tulevaisuudessa maakunnalle, monet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelut ja toiminnot säilyvät kunnan tehtävänä. Kunnan ja tulevan maakunnan välille on välttämätöntä rakentaa toimiva yhteistyö, jotta ihmiset ohjautuvat tarvitsemiensa palvelujen pariin.

• Kuntaan tulee muodostaa monitoimijaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluketjuja, jotka ulottuvat sote-palveluista kunnan eri sektoreille, kuten liikunta- ja kulttuuripalveluihin, sekä kunnassa toimivien järjestöjen toimintaan.
• Kunnassa on tärkeä olla laadukkaat ja riittävät terveyden edistämisen palvelut, kuten ehkäisevä terveydenhuolto, oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto, terveystarkastukset työelämän ulkopuolella oleville sekä tupakkavieroitus- ja päihdepalvelut. Siirtymävaihe maakunnallisiin palveluihin on suunniteltava tarkoin, jottei palveluihin tule katkoksia.
• Kunnassa on oltava kattavasti ja matalalla kynnyksellä tarjolla elintapaohjausta sitä tarvitseville. Kunnan - ja jatkossa maakunnan omien palvelujen lisäksi on tärkeää ohjata ihmisiä järjestöjen palveluihin, kuten vertaisryhmätoimintaan, liikuntakursseille ja sopeutumisvalmennuskursseille.
• Kunnan kannattaa kokeilla uusia tapoja toteuttaa elintapaohjausta ja sen viemistä lähelle kuntalaisia. Yksi esimerkki tästä on elintapa- tai terveyskioskit, jotka ovat matalankynnyksen palvelupaikkoja, joissa kuntalaisia neuvotaan terveyteen ja elintapoihin liittyvissä asioissa ja ohjataan tarvittaviin palveluihin.

4. Terveyttä terveellisellä ravinnolla

Päivittäin joka kolmas suomalainen osallistuu joukkoruokailuun. Esimerkiksi kouluaterioita nauttii päivittäin lähes miljoona suomalaista. Kun tarjotaan ravitsemussuosituksiin perustuvaa ruokaa, joukkoruokailuilla voidaan edistää kuntalaisten terveyttä. Lisäksi voidaan säästää. Jos suomalaiset söisivät 2 grammaa vähemmän suolaa päivässä, terveydenhuollon kustannukset vähenisivät 200 miljoonalla eurolla. Keskisuuren kaupungin kouluruokailussa (5 000 oppilasta) säästyy vuositasolla jopa 30 000 euroa, jos ateriat vaihdetaan ravitsemussuositusten mukaisiksi Sydänmerkki-aterioiksi.

Panostaminen terveelliseen ruokaan on investointi, joka edistää kaikenikäisten kuntalaisten terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Terveelliset ateriat tukevat hyvien ruokailutottumusten syntymistä ja parhaimmillaan malli siirtyy myös kotiin.

Kuntien ruokapalvelujen kilpailutuksessa tulee ruoan terveellisyys ottaa huomioon keskeisenä kriteerinä. Lisäksi aterioiden terveellisyyteen voidaan vaikuttaa sopimalla terveellisestä tarjonnasta palvelun tarjoajan kanssa. Terveellisyys on helppo määritellä kilpailutuksissa Sydänmerkin avulla.

• Kunnan tulee ottaa käyttöön Sydänmerkkiateriajärjestelmä ja varmistaa, että sen järjestämissä ruokapalveluissa tarjotaan Sydänmerkkikriteerien mukaan valmistettuja aterioita.
• Kunnan on sitouduttava ravitsemussuosituksiin julkisten ruokapalvelujen hankintapäätöksissä sekä varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokakasvatuksessa.
• Kunnan on tärkeä toteuttaa ruokapalvelunsa kestävästi ja resursoida ne siten, että ravitsemussuositukset voivat toteutua ja että ruokakasvatukseen liittyvä monialainen yhteistyö on kunnassa mahdollista.

5. Järjestöjen toiminta näkyviin kunnissa

Järjestöjen toiminta tuottaa terveyttä ja toimintakykyä: aktiivisia kuntalaisia, jotka voivat antaa panoksensa yhteisölle myös auttamalla muita. Kunta, jossa on elinvoimainen järjestökenttä, tarjoaa toimintaa, osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia kuntalaisille.

Sote-järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluja ja menee lähelle ihmistä. Järjestöjen toiminnan ansiosta moni hoitoa vaativa terveysongelma jää syntymättä ja hoitojonot lyhenevät. Järjestöt tavoittavat myös niitä ihmisiä, jotka eivät hakeudu julkisiin palveluihin tai joiden tarpeisiin palvelut eivät vastaa. Kunta saa järjestöiltä arvokasta tietoa kuntalaisten arjesta ja kokemuksista.

Kun järjestöjen toimintaedellytykset turvataan, ne voivat keskittyä yhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. Yksi euro järjestölle maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

• Järjestöjen toiminnot tulee nähdä kiinteänä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Järjestölähtöinen auttaminen ja järjestöjen osallisuutta ja hyvinvointia tuottava toiminta tulee huomioida kunnan hyvinvointisuunnitelmassa osana kaikkien ikä- ja kohderyhmien toimenpiteitä.
• Järjestöjen palvelut, kuten vertaistuki, tulee liittää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen rakenteisiin ja palvelupolkuihin. Sote- ja hyte-palvelut kytkeytyvät kiinteästi yhteen, ja kunnissa tehtävä hyte-työ on keskeisintä ennaltaehkäisyä.
• Kunnassa toimivien järjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminta tulee turvata riittävillä toiminta-avustuksilla. Niille tulee tarjota neuvontaa ja ohjausta tukimahdollisuuksista.
• Järjestöjen ja kuntien kumppanuudelle tulee luoda selkeät rakenteet. Säännölliset yhteistyön muodot ja foorumit järjestö-kunta-yhteistyölle tulee vahvistaa osiksi kunnan vuodenkiertoa ja niillä tulee tavoitella aitoa yhteiskehittämistä ja toiminnallista jatkuvuutta.

Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi. Suuri osa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään lähellä - kunnissa. Yksi elämän tavoitteena on rakentaa kunnista vahvoja terveyttä ja hyvinvoivia luovia hyvinvointikuntia. Hyvinvointi, terveys ja hyvä elämä ovat kunnan vetovoimatekijöitä.

Yksi elämä -terveystalkoot on seitsemän kansanterveysjärjestön eli Aivoliiton, Diabetesliiton, FILHA:n, Hengitysliiton, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen muodostama kokonaisuus, jossa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on mukana asiantuntijana. Kansansairaudet (WHO:n terminologiassa tarttumattomat sairaudet) koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Valtimosairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu joka päivä 68 suomalaista. Joka kolmas sairastuu syöpään elämänsä aikana. Hengityssairauksia sairastaa miljoona ja diabetesta puoli miljoonaa suomalaista.