Suomeen tarvitaan kansallinen tarttumattomien sairauksien ohjelma, Suomi terveemmäksi -ohjelma

Suomi terveemmäksi -ohjelma

– terve, hyvinvoiva, oikeudenmukainen ja turvallinen Suomi

 

Suomeen tarvitaan kansallinen tarttumattomien sairauksien ohjelma, Suomi terveemmäksi -ohjelma. Ohjelman tavoitteena tulee olla tarttumattomien sairauksien eli diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, syövän, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, keuhkosairauksien, mielenterveyden ongelmien sekä aivosairauksien ehkäisy. Ohjelmalla voitaisiin varmistaa, että yhteiskunnallisilla päätöksillä edistetään terveyttä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

Tarttumattomat sairaudet muodostavat merkittävän kansanterveydellisen ja –taloudellisen sekä inhimillisen taakan.

Kansansairauksista sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat Suomessa 65 prosenttia kaikista ja 56 prosenttia työikäisten kuolemista. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä. Valtimosairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Joka kolmas sairastuu syöpään elämänsä aikana. Hengityssairauksia sairastaa miljoona ja diabetesta puoli miljoonaa suomalaista. Sosiaaliryhmien väliset erot sairastavuudessa ja tarttumattomien tautien aiheuttamassa ennenaikaisessa kuolleisuudessa ovat suuret.

Tarttumattomia sairauksia voidaan ehkäistä. Arviolta 80 % tarttumattomista sairauksista aiheutuu tunnetuista riskitekijöistä, joista tärkeimpiä ovat tupakointi, alkoholi ja muut päihteet, epäterveellinen ruoka, fyysisen aktiivisuuden vähäisyys sekä ylipaino.

Tarttumattomien sairauksien taustalta löytyy myös samat suojaavat tekijät. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, terveys ja toimintakyky muodostavat kokonaisuuden, johon vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

  • terveellinen ruoka
  • fyysinen aktiivisuus
  • syrjimättömyys
  • hyvät sosiaaliset suhteet
  • riittävä lepo ja uni
  • turvallinen, päihteetön ja väkivallaton ympäristö
  • laadukas varhaiskasvatus ja koulutus
  • oikeus raskaudensäännöstelyyn ja omaan sukupuoli-identiteettiin
  • mahdollisuus työntekoon sekä
  • riittävä sosiaaliturva.

 

Mikä Suomi terveemmäksi -ohjelma?

 

Tarttumattomien sairauksien riskitekijät ja suojatekijät ovat sellaisia, että niihin voidaan yksilötason toimin vaikuttaa vain rajallisesti. Vaikka muutosten tulee näkyä ihmisten arkipäivässä, ei niitä voi rakentaa vain yksilöiden aktiivisten elämäntapamuutosten varaan. Olennaista on yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen terveyttä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta edistäviksi. Vaikka terveyden perusta rakentuu pääosin ihmisten jokapäiväisessä elämässä, on terveydenhuollolla hyvin tärkeä merkitys etenkin sairauksien hoidossa ja kärsimyksen vähentämisessä. Jos epäonnistumme sairauksien ehkäisyssä, siitä aiheutuu kohtuuton lisätaakka terveydenhuoltojärjestelmällemme.

Elinympäristöt tulee muokata sellaisiksi, että ihmisillä on arkipäivässään mahdollista, helppoa ja houkuttelevaa elää terveellistä elämää elämänkulun eri vaiheissa. Tämä edellyttää laaja-alaista, sektorirajat ylittävää katsantokantaa sekä yhteisiä poliittisia linjauksia eli kansallista ohjelmaa.

 

Terveellistä elinympäristöä rakennetaan yhteiskunnallisin päätöksin ja ratkaisuin kaikilla politiikan sektoreilla niin kansallisella, hyvinvointialue- kuin kuntatasolla. Elinympäristöjen muutokseen tarvitaan mm. kansallisia lainsäädäntöön, verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä toimia, terveyden edistämisen ja elintapaohjauksen tehostamista hyvinvointialueiden palveluissa sekä kuntatasolla liikkumiseen kannustavia kaavoitusratkaisuja ja monipuolisia vapaa-ajan palveluja. Terveysvaikutukset tulee arvioida ja huomioida kaikessa poliittisessa päätöksen teossa.

 

Esimerkiksi verotusta voi käyttää tukemaan terveyttä siten, että epäterveelliset ja ekologisesti kestämättömät tuotteet ja palvelut olisivat lähtökohtaisesti korkeamman verotuksen piirissä kuin terveelliset ja ekologiset. Kuntien ratkaisut taas voivat edistää esimerkiksi asukkaiden tasa-arvoista palveluiden saatavuutta, osallisuutta ja eri väestönosien vuorovaikutusta, turvallisen liikkumisen mahdollisuuksia ja terveellistä joukkoruokailua.

 

Tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi tarvittavat muutokset ovat samoja, joita tarvitaan laajemminkin hyvinvoinnin edistämiseksi, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

 

Kaikkia investointeja ja rakenteellisia ratkaisuja kaikilla politiikan sektoreilla tulee arvioida terveyden, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden sekä turvallisuuden parantamisen ja ekologisuuden näkökulmista. Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022 toteaa tarpeen poikkihallinnollisen hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevan työn vahvistamiseen. Kansallinen Suomi terveemmäksi -ohjelma olisi yksi tehokas keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tarttumattomien sairauksien verkosto[i]

 

 

 

 

 


 

[i] Tarttumattomien sairauksien verkoston muodostavat kansanterveysjärjestöistä Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, MIELI ry, Suomen Sydänliitto ja Syöpäjärjestöt, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö.