Terve ja toimintakykyinen Suomi tavoitteeksi hallitusohjelmaan

 

 

Suomeen tarvitaan laaja, poikkihallinnollinen ja pitkäjänteinen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä sekä kansansairauksia ennaltaehkäisevä toimintaohjelma.

  • Kansansairaudet ja liikkumattomuus aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.
  • Työikäisten kestävyyskunnon heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat 2040-luvulla työväestön terveyttä, toimintakykyä, työurien pituutta ja työn tuottavuutta.
  • Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan neuvonnan ja ohjauksen lisäksi myös uusia yhteiskunnallisia keinoja, kuten verotusta.

Tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä, jotta suomalaiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Tämä on keskeistä talouden vahvistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Suomen Olympiakomitea ry sekä tarttumattomien kansansairauksien järjestöverkosto vaativat, että seuraava hallitusohjelma sisältäisi laajan väestön terveyttä ja toimintakykyä edistävän ohjelman. Ohjelman tavoitteena tulee olla terve ja toimintakykyinen Suomi 2030-luvulla.

Ohjelmalle on asetettava mitattavissa olevat tavoitteet ja välitavoitteita, joiden avulla voidaan varmistaa valittujen toimintatapojen olevan tuloksellisia. Ohjelmalla tulee olla valtioneuvostotasoinen johto ja mahdollisuudet poikkihallinnolliseen ohjaamiseen.

Ohjelman tulisi uudistaa poikkihallinnollisia toimintatapoja ja edistää kokonaisvaltaisesti suomalaisen yhteiskunnan ja Suomessa asuvien terveyttä. Tähän tulisi sisältyä kannustavat ja mahdollistavat toimet terveyden kannalta keskeisten elintapojen, kuten liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen osalta.

Ohjelman toimeenpano esimerkiksi

- luo lisää mahdollisuuksia säännölliseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen (kuten jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa liikuntaa jokaisen koulupäivän yhteydessä);
- lisää fyysistä aktiivisuutta kaavoituksella (esim. kävely, pyöräily) ja muiden olosuhteiden luomisella;
- ohjaa terveelliseen ravitsemukseen ja muihin elintapoihin, muun muassa verotuksella;
- helpottaa elintapaohjauksen saavutettavuutta;
- suuntaa resursseja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen todentamiseen sekä haittojen torjumiseen.

”Toimintakykyinen Suomi on hyvinvointivaltion perusta. Suomalaisten kunto heikkenee koko ajan ja sitä kautta myös kansalaisten toimintakyky ja kriisikestävyys. Siksi haluamme, että tuleva hallitus toteuttaa toimintakykyohjelman, jonka kautta johdetaan ryhtiliike kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi”, sanoo Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

”Tarvitsemme kipeästi uusia yhteiskunnallisia toimenpiteitä, joilla tähdätään kansanterveyden vahvistamiseen. Parempi kansanterveys lisää työllisyyttä, terveitä elinvuosia ja hyvinvointia sekä vähentää terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia. Panostuksia tarvitaan ennen kaikkea ennaltaehkäisevään ja kansanterveyttä edistävään työhön”, korostaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

”Kansansairauksien ennaltaehkäisyllä on mahdollista saada miljardiluokan säästöjä terveydenhuollossa. Tähän on suuri tarve ja syytä toimia laajasti”, toteaa Tarttumattomat sairaudet -verkoston puheenjohtaja Juha Viertola.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suomen Olympiakomitea ry

Tarttumattomat sairaudet -verkosto
Aivoliitto ry, Filha ry, Hengitysliitto ry, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Syöpäyhdistys ry

Kansansairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa noin 850 000 henkilöä Suomessa. Diabetesta sairastaa arviolta 500 000 henkilöä ja sairastumisriskissä olevia on noin 700 000. Astmaa ja keuhkoahtaumavaivaa sairastaa noin 450 000. Sepelvaltimotautia sairastaa 180 000 henkilöä ja n. 230.000 henkilöllä on eteisvärinä. Vuosittain todetaan 25 000 sydäninfarktia, joista 80 % olisi ehkäistävissä tai sairastuminen lykättävissä. Aivoverenkiertohäiriöihin on sairastunut noin 100 000 henkilöä ja vuosittain sairastuu noin 25 000, joista 80 % voitaisiin ehkäistä. Vuosittain todetaan 36 000 uutta syöpätapausta ja Suomessa on 306 000 syövän sairastanutta henkilöä. Vuonna 2035 ennustetaan olevan 430 000 syövän sairastanutta henkilöä. Arviolta 40 % syöpätapauksista olisi ehkäistävissä elintapojen riskien vähentämisellä.

Sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa tarvitaan neuvonnan ja ohjauksen lisäksi myös uusia yhteiskunnallisia keinoja, kuten verotusta. Oikein mitoitettu ja kohdennettu terveysperusteinen verotus tuottaisi mittavia terveyshyötyjä ja vähentäisi sote-kustannuksia. Aikuisista yhdeksän kymmenestä saa liikaa suolaa. Ruokavalion rasvan laatu on suosituksen mukainen vain viidellä prosentilla.

Lasten omaehtoinen liikkuminen ja seuraharrastaminen ovat vähentyneet. Vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen. Työikäisten kestävyyskunnon heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat 2040-luvulla työväestön terveyttä, toimintakykyä, työurien pituutta ja työn tuottavuutta.

Yhteyshenkilöt

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas, 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi
Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto, 0503319832, taina.susiluoto@olympiakomitea.fi
Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkoston puheenjohtaja Juha Viertola,
050 64 222, juha.viertola@diabetes.fi